Mikko Lamminpää kirjoittaa vastineen (2.4.) kolumniini (K-U 31.3.) ja kertoo haluavansa ”oikaista joitain kirjoitukseni virheitä”. Kiitokseni tästä halusta.

Sitten itse asiaan.

”Virheitä oikaistessaan” Lamminpää poimii erillistapauksia, tekee niistä tilastollisia johtopäätöksiä, ja pitää tuloksia virhetietojen vastakohtina, tosiseikkoina. Tämä lähestyminen on neutraalisti ilmaistuna höpertelyä. Itse esitin vain olettamuksen eurooppalaisten ja amerikkalaisten geeniperinnön erosta ja pidän kiinni olettamuksestani, kunnes jollain höpertelystä poikkeavalla tavalla toisin osoitetaan.

Käsitteistä puhuessaan Lamminpää kertoo tosiseikkana, että jo vuosikymmeniä on ”sulatusuuni” korvattu ”hedelmäsalaatti” käsitteellä. Internetissä sanapari ”kansojen sulatusuuni” saa 1500 vastinetta ja ”kansojen hedelmäsalaatti” nolla (0) vastinetta. Lamminpään innostus opettaa tässä asiassa on sekin ennenaikaista.

Sitten asenteista ja ”perimmäisistä tarkoituksista”, joista Lamminpää minua epäilee. Lamminpää itse kutsuu omaa lähestymistään ”syvemmäksi tarkasteluksi”. Kohteliaasti ilmaistuna se on epäloogista harhailua. Sen sijaan voi kiinnittää huomion Lamminpään USA:ta moittivaan vihapuheeseen, jossa ”eri etniset kansanosat elävät erossa” ja ”rotusortoa ei ole kitketty”. Nuo ovat pinnallisia heittoja. Kuinka hyvin Lamminpää mahtaa tuntea USA:n arkipäivää?