| Eero Paloheimon kirjoitus on julkaistu Elonkehä -lehdessä 3.9.2004 |

Hurraa!

Maapallon väestönräjähdystä ei tulekaan. Näin kertoo HS ja referoi amerikkalaista Population Reference Bureaun äskettäin julkaistua raporttia. Sen mukaan maapallon väkiluku on vain 9.3 miljardia vuonna 2050. Teollisuusmaista vain Yhdysvallat kasvattaa väkilukuaan. Raportin päätiedot ovat luettavissa Internetistä. Eräät reunahuomautukset selvitykseen ja sen uutisointiin ovat paikallaan.

Ensimmäinen ja tärkein: 9.3 miljardia vuonna 2050 on väestönräjähdys. Se ei tule, se on. Nykytilaamme kuvaa, että maailman kalansaaliit ylittävät jo tasapainotilan, metsät katoavat ryskyen väestöpaineen puristuksessa ja biosfäärin lajirunsaus harvenee 100 lajin vuorokausivauhtia. Maapallon kokonaisväestön lisääntyminen 50 prosentilla nykyisestä merkitsee samaa energiankulutuksen, rakennusmassan, viljelysalan ja tavaratuotannon kasvua. Kasvu tarvitaan äkkiä, kahden sukupolven aikana. Me elämme väestönräjähdystä tässä ja nyt.

Vuorigorilloja on 640 yksilöä, niiden lähimpiä sukulaisia, ihmisiä on 6.400.000.000. Mutta ihmiset eivät ole huolissaan väkiluvustaan. Kuvitelkaa hetki – edes tämä tuokio – vastakkaista tilannetta.

Sitten vähemmän tärkeitä muistutuksia.

Raportin uutisoinnissa iloitaan siitä, että teollisuusmaista vain Yhdysvallat kasvattaa väkilukuaan. Jätetään mainitsematta, että USA:n väkiluvun ennustetaan kasvavan tuona aikana 130 miljoonalla ja Euroopan väkiluvun vähenevän 60 miljoonalla. Olennaista on, että teollisuusmaiden koko väkiluku kasvaa. Yhtä ja toista jää erittelemättä. Kanadan pinta-ala on sama kuin Yhdysvaltojen, mutta väkiluku vain kymmenesosa Yhdysvaltojen väkiluvusta. Mikä mahtaisi olla se porkkana, jolla Kanada suostuteltaisiin pysäyttämään väestönkasvunsa, jos USA:n väkiluku kasvaa vielä 50 % nykyisestä? Miksi Kanada ei haluaisi olla yhtä väkirikas kuin naapurinsa? Entä harvaan asuttu Australia, pitkällä aikavälillä?

Toinen, reaalipoliittinen seikka koskee sekä Amerikkaa että Eurooppaa. Kun jonkun maan väkiluku uhkaa laskea, säätää hallitus ripeästi lakeja syntyvyyden ja lapsiluvun lisäämiseksi. Tämä ei ole vailla merkitystä. Poliitikot eivät pelästy väkiluvun nousua, laskua sen sijaan kovastikin. Ei Eurooppa sure korkeata väkilukua, vaan väen vähenemistä, vaikka EU:n väestötiheys jo nyt levitettynä koko maapallolle johtaisi 12.5 miljardin väkilukuun. Kasvu ei rasita ympäristöä, määrä rasittaa. Kasvu vain ennakoi tulevaa.

Väestönkasvun painopiste ei ole Euroopassa eikä USA:ssa, vaan muissa maanosissa. Raportin ja sen uutisoinnin aika pysähtyy mielivaltaisesti vuoteen 2050, epäolennaiseen ajankohtaan. Kiinnostava on vuosi, jona maapallon väestönkasvu todella pysähtyy ja kääntyy mahdollisesti laskuun. Tuo ajankohta tulee kaikissa vaihtoehdoissa tällä tai ensi vuosisadalla, siis lähitulevaisuudessa, eikä missään ennusteta, että maapallon väestönkasvu pysähtyisi vuonna 2050. Optimistisissakin ennusteissa veikataan, että väkiluku kasvaa useita kymmeniä miljoonia vuodessa vielä 2050. Mainittu 9.3 miljardia ei ole yläraja.

Tässä uutisessa harjoitetaan korrektia politiikkaa, ei puhuta ikävistä asioista. Ihmiset nielevät kernaammin mukavia valheita kuin julmia totuuksia. Ei sanota suoraan, että väestönräjähdys on tässä ja nyt. Ei sanota, että muutokselle pitäisi tehdä enemmän heti. Ei ylistetä Kiinaa, joka on jo tehnyt jotain. Ei sanota, että teollisten maiden on näytettävä esimerkkiä, alettava määrätietoisesti vähentää väkilukuaan. Eikä sidota teollistuvien maiden kehitysapua niiden väestönkasvuun.

Samalla vaietaan eräistä osatekijöistä, joiden ansiosta väestönräjähdys on pahimpia arvioita vaisumpi. Ei kerrota, että merkittäviä syitä tähän ovat AIDS ja muut tarttuvat taudit, nälänhädät ja nälkäkuolemat, sisällissodat ja valtioiden väliset sodat. Nämä ikävyydet ovat luonnon reaktio ylipursuavaan väkilukuun, väärään maailmanpolitiikkaan ja unelmoivaan hyväuskoisuuteen, ei suinkaan määrätietoista väestöpolitiikkaa. Väestönkasvu näyttää taipuvan hitaasti alas, mutta taipuminen on suurelta osin vahinko, johtuu pikemmin virheistä kuin oikeista valinnoista. Sitä ei sanota, sitä ei kavahdeta.

Sanotaan, että väestönräjähdystä ei tule. Se on mukavampaa luettavaa.