| Eero Paloheimon kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 21.11.07 |
Asuntoministeri Jan Vapaavuori on vauhtiveikko, eikä tiedä, että maapallon ja samalla meidänkin kolme suurinta haastettamme ovat väestöräjähdys, ilmastokatastrofi ja veden hupeneminen maailmasta. Jos tietäisi, ei puhuisi kuten puhuu.
Vapaavuoren suuri haaste on tehdä Helsingin seudusta 14 kunnan yhtenäinen alue, joka kilpailee maailman muiden suurkaupunkien kanssa. Hän ei kerro, missä lajissa kilpaillaan, mutta laji lienee ”metropolius”. Olen vieraillut useammassa metropolissa kuin Vapaavuori ja siksi voin kertoa hänellekin noiden kiivaasti kasvaneiden paikkakuntien eduista.
Vertailukohde voisi olla vaikka Nigerian Lagos tai Kiinan Peking. Molemmissa on paljon ihmisiä ja autoja, ilma sakea, taivas tasaisen harmaa, kaikkialla tukahduttava tungos, korkeita taloja vieri vieressä ja meteliä joka rakosessa. Lagos on nuori kuten Helsinkikin. Sen väkiluku on 50 vuodessa pullistunut 0,3 miljoonasta 15 miljoonaan. Lagos lienee Vapaavuoren ihannepaikka.
Kehotan siis ministeriä matkustamaan Lagosiin. Siellä hän voi istua mopotaksin tarakalle ja matkata vaikka Victoria Islandin itäreunalta kaupungin toiseen laitaan, rautatieasemalle. Niin hän pääsee suurkaupungin tunnelmaan. Uskon, että lyhyt pyrähdys riittää ja Vapaavuori tuntee itsensä kosmopoliitiksi. Sen kokemuksen jälkeen hän puhuu maltillisemmin metropolien ihanuuksista.
Ministeri Vapaavuori on kok, maaneuvos Jussi-Pekka Alanen on dem ja kaupunginjohtaja Erkki Kukkonen on dem. Yhdessä he ovat kokdem. Alanen ja hänen tunnettu osaliitosselvityksensä seuraavat Vapaavuoren viitoittamaa tietä. Järvenpään ja Keravan demkokit ja Tuusulan kokdemit kumartavat Vapaavuorta ja Alasta nenät naarmuilla. Kaikki mielivät metropolin asukkaiksi.
Heidän ansiostaan pieni Ristikytökin on saanut tulevaisuuden unelmakseen Lagosin nykyisyyden.
Alasen raportissa kaupunkilaiset kysyvät: ”Miksi kaupungin pitää kasvaa?”. Kysymys on oikeutettu ja vastaus ontuu. Vastauksessa on neljä kohtaa, joista yksikään ei kestä kriittistä erittelyä. Seuraavassa lyhyet huomautukset noihin kohtiin:
1. Eläkeläisten tilalle ei pidä ottaa muualta väkeä vaan täyttää vajaus luonnollisesti, omien kuntien syntyvyyden avulla. Muuten muuttoliike heikentää tilannetta muissa kunnissa.
2. Keski-Uudellemaalle ei muuta liikaa väkeä, elleivät täällä olevat kunnat sitä halua. Muuton säätely on näiden kuntien perusoikeus.
3. Järvenpää ja Kerava voidaan pitää toiminnassa myös säilyttämällä niiden väkiluku. Ellei näin olisi, pitäisi kaikkien kaupunkien kasvaa loputtomasti.
4. Helsingin seudun kasvuksi on arvioitu 1-1,5 % vuodessa, mutta kukaan ei siihen pakota. Alistuminen tuollaiseen on Lagos-syndrooma. Tämä on asian ydin, tästä kaikki kiikastaa.
Yhdessä asiassa olen Alasen kanssa samaa mieltä. Jos Helsingin seutu kasvaa, sen pitää kasvaa sormimaisesti, eikä mattona. Mutta sormet eivät ole nauhoja, vaan helminauhoja. Ei edes radan vartta pidä täyttää yhtenäisesti, vaan täplinä. Asemien ympärille kasvakoon yhdyskuntia, ja väliin jätettäköön vihreitä keuhkoja.
Tärkeintä sormimallissa eivät ole sormet vaan sormien välit. Niiden avaruutta tulee varjella. Sormet tarkoittavat ihmisten eikä ankkojen sormia. Ankoilla on räpylät. Kavahtakaa räpylöitä.
