| Eero Paloheimon kirjoitus on julkaistu Keski-Uusimaassa 04.02.2007 |

On suurenmoista, että Järvenpää on ennakkoluuloton ja asettanut selvitysmiehen selvittämään tuusulalaisen omaisuuden siirtämistä järvenpääläisille, vaikka tällainen asia yleensä kuuluu sisäasiainministeriölle. Hiiteen ministeriöt! Rivakkuutta osoittaa sekin, että Järvenpää on kiirehtinyt nimeämään myös selvitysmiehen. Jussi-Pekka Alasta pyydetään asialle. Alanen – kauan Tuusulassa asuneena – tuntee erittäin hyvin tuusulalaisen ihmisen arvomaailman ja ymmärtää siitä syystä hyvin, mikä tuusulalaiselle on parhaaksi ja miksi tuusulalainen haluaa antaa omaisuuttaan järvenpääläiselle.

Seuraan esimerkkiä. Selvitysmiehiä voi siis asettaa kuka hyvänsä ja pitääkin asettaa selvittämään minkälaisia asioita hyvänsä. Niinpä olen ajatellut asettaa selvitysmiehen tutkimaan Järvenpään kaupunginjohtaja Kukkosen sielunelämää ja hänen motiivejaan kun hän tahtoo kahmia lisää omaisuutta johtamalleen firmalle, Kiinteistöyritys Järvenpäälle. Selvitysmieheksi ehdotan eduskunnan jättävää valtiomies Tony Halmetta.

Selvitysmies Halmeen tehtäväksi aion antaa tarkennettuna ja yksityiskohtaisemmin kysymyksen johtaja Kukkosen ja eräiden muidenkin järvenpääläisten perimmäisistä elämänarvoista. Kenen asialla nämä ihmiset oikein ovat? Mitä he oikein elämässään tavoittelevat? Miksi juuri Järvenpäähän pitää haalia paljon ihmisiä? Onko tällä jotain tekemistä johtaja Kukkosen firman kasvutavoitteiden kanssa? Miksi johtaja Kukkonen haluaisi mieluummin johtaa suurta kuin pientä firmaa? Miksi Järvenpään pinta-ala ja ihmiset eivät riitä johtaja Kukkosen johdettaviksi? Haluaisiko Kukkonen alitajuisesti ollakin Mexico Cityn, New Yorkin tai Bejingin johtaja?

Sivistynyt ihminen ei kurkottele määrää vaan laatua. Sivistynyt ihminen pyrkisi tekemään Järvenpäästä korkeatasoisen (enkä tarkoita tällä korkeita rakennuksia) asuinalueen järvenpääläisille ihmisille. Hän ei jaa asuinalueita ”käpykyliksi” ja ”urbaaneiksi” vaan ymmärtää, että tuo ei ole ratkaiseva. Ratkaisu löytyy muualta. Hän ymmärtää myös, että järvenpääläisen ihmisen onni ei ole lisääntyvä ahtaus. Hän ymmärtää, että asiaa ei sillä korjaannu, että naapureilta valloitetaan lisää elintilaa ja täytetään se samalla tavalla kuin oma alue on jo täytetty.

Nämä asiat eivät ole markka-asioita eivätkä numerojuttuja, kuten Kukkonen ja eräät muut järvenpääläiset näyttävät luulevan. Ne ovat ennen muuta laadullisia arvokysymyksiä. Järvenpää ja Kerava ovat kolmanneksi ja neljänneksi ahtaimmat kunnat Suomessa. Vain Helsinki ja Kauniainen ovat vielä heikommassa jamassa. Ahtaus on seuraus siitä, että määrää on tuijotettu ja laatu unohdettu. Nyt nämä tuijottajat kohdistavat tuijotuksensa Tuusulaan, joka ei tähän tautiin ole vielä yhtä pahasti sairastunut.

Toivottavasti sisäasiainministeriöstä löytyy jonkin verran älliä. Kun Järvenpään idoli, suurkaupunki Helsinki halusi selvitysmiehen Sipoon kaappaukselleen, vedottiin lain edellyttämiin erityisiin perusteisiin. Ne eivät todellisuudessa passanneet silloinkaan ja vielä huonommin ne passaavat tähän yhteyteen. Järvenpää ei ole Helsinki, eikä Tuusula ole Sipoo. Tai sitten Jussi-Pekka Alanen on Tony Halme.