Demokratioissa saavat valtaa vain ne, jotka äänestävät. Tämä on lainmukaista ja käytännöllistä, mutta ei välttämättä oikeudenmukaista eikä loogista. Äsken järjestetyissä aluevaaleissa useimpien alueiden äänestysvilkkaus alitti 50 % äänioikeutetuista. Tämä aiheutti hieman päivittelyä, mutta ei ansaitsemaansa periaatteellista pohdintaa.

Aluevaalit ovat maamme päätöksenteon mittava uudistus ja suuruusluokaltaan verrattavissa Natoon liittymiseen. Merkittävin ero näiden kahden välillä lienee siinä, että tavallinen äänestäjä on parempi asiantuntija aluehallintoon liittyvissä kysymyksissä kuin salaisuuksia sisältävässä ulkopolitiikassa. Edellisestä huolimatta Natoon liittymisen kohdalla vaadimme kansanäänestystä, mutta alueiden uusi hallintoporras hyväksyttiin ohimennen, hallitusneuvottelujen sivutuotteena.

Kansanäänestystä uudesta hallintoportaasta ei järjestetty. Siksi ei tiedetä, hyväksyykö äänestäjien enemmistö sitä missään muodossa. Äänestysvilkkaus alle 50 % koko maassa viittaa siihen, että osa äänivaltaisista kansalaisista ei hyväksy uutta mallia lainkaan. Vasta-argumentti ei ole, että tuo motiivi lienee mitättömällä osalla nukkuneista, koska äänensä antaneidenkin joukossa lienee itse mallin vastustajia, mutta he äänestivät silti, välttääkseen mielestään ”kaikkein huonointa” lopputulosta.

Omituista, ettei perustuslaissa ole pykälää nyt syntyneen tilanteen oikeudenmukaiseksi ja johdonmukaiseksi ratkaisemiseksi. Vähemmistön valtaa, siis heikkoa osallistumista ei tässä asiassa voi selittää edes EU-vaalien vähäisellä äänestysvilkkaudella, koska se taas ei ole Suomen, vaan EU:n asia. Menettelyä ei myöskään pidä puolustella siten, että se on yleinen demokratioissa. Yleisyys ei ole oikean perustelu.

On erittäin vaikea kuvitella lainsäädäntöön muuta rajapyykkiä, kuin 50 %. Asiassa ei pidä odotella äänestysvilkkauden vajoamista esimerkiksi 37,5 % tasolle. Mitä perusteluja sille sitten äkisti olisi?

Ehkäpä syy hiljaisuuteen on, ettei perustuslakia säädettäessä ole tällaiseen tilanteeseen joutumista ajateltukaan. Ankarimmassa tulkinnassa pitäisi kuitenkin hylätä vaalitulos kysymyksissä, joissa äänestäjien enemmistöä ei ole osoitettu. Silloin demokratiaa kunnioitettaisiin.

Eero Paloheimo

professori emeritus

Tuusula

HS 02.02.2022