Keskiviikon (10.7.) lehdessä sivulla 3 oli analyysi Keski-Uudenmaan asukasmääristä ja niiden muutoksista. Artikkelissa vertailtiin Järvenpäätä, Keravaa, Mäntsälää ja Tuusulaa toisiinsa – ja keskityttiin asukaslukuihin. Painotus oli määrässä, ei laadussa. Yritän tuossa suhteessa hieman täydentää näkökulmaa, erityisesti kotikuntani Tuusulan osalta.
Tuusula on kasvanut tänä vuonna jo suurella määrällä muuttovoittoa – 434 henkeä – muista kunnista. Pormestarimme Ikkelä arvioi kasvun syyksi esimerkiksi ”monipuolisen asuntojen tuotannon” ja niiden halvat neliöhinnat. Hän ei ota kantaa siihen, onko voimakas kasvu toivottavaa vai ei. Tämän arvioimiseksi on olennaista paneutua kasvun laatuun, asukastiheyksiin ja niiden viihtyisyysvaikutukseen. Väestöntiheydet (henkeä/km2) neljässä vertailukunnassa ovat: Kerava 1232, Järvenpää 1162, Tuusula 184, Mäntsälä 36. Pidän näistä Tuusulan väentiheyttä viihtyisyyttä parhaiten myötäilevänä, nyt ja toistaiseksi.
Tuusulan merkittävänä arvona on vuosikymmeniä pidetty maaseutumaisuutta, luonnonarvoja ja väljyyttä. Kuntamme kehityksen suuntaamiseksi olisi hyödyllistä kysyä kuntaamme muuttaneilta – vaikkapa pienen gallupin muodossa – oliko näillä seikoilla merkitystä, kun he valitsivat juuri Tuusulan uudeksi asuinkunnakseen. Veikkaanpa, että kysely antaisi reippaasti positiivisen lopputuloksen. Jo Tuusulassa asuvien kanta lienee, että seikalla on viihtymisemme kannalta aivan keskeinen arvo. Muutenhan muuttovirta kohdistuisi kunnastamme tiheästi asuttuihin Keravaan ja Järvenpäähän. Niiden asukastiheys on Bangladeshin luokkaa.
Arvioni kuntamme viimeaikaisten pormestareiden pyrkimyksistä on päinvastainen kuin asukkaiden toiveet. Vaikuttaa, että he pitävät kaikkinaista ja loputonta kasvua – siis väkimäärän, liikenteen, rakennustiheyden, melun ja ilmansaasteen lisääntymistä – itseisarvona. Heidän toimintansa muistuttaa yksityisten yritysten arvomaailmaa, joissa johtavien palkkarenkien peruspyrkimys on yleensä kasvattaa firman voittoja ja omistajien pankkitilejä. Kunnan tavoitteet ja arvomaailma vaativat kuitenkin muuta. Jos erehdyn, niin osoittakaa pormestarit se teoilla eikä juhlapuheilla. Te olette kunnan asukkaiden renkejä, ette johtajia.
Jos kuntamme keskeiset arvot – väljyys ja luonnonläheisyys – tuhotaan ahneella, mauttomalla ja pinttyneellä kasvulla, on se kohteliaasti ilmaisten ajattelematonta, mutta rehellisesti pahaa ja tyhmää.
K.U 14.07.2024