Kunta – kuten kaupunki – on elävä olento. Sillä on aineenvaihduntansa, verenkiertonsa ja hermostonsa. Sillä on tulevaisuuden haaveensa ja menneen muistot. Sillä on neljäs ulottuvuus: aika. Eri aikakausien rakennukset ovat sen muisti.
Meillä Tuusulassa käydään keskustelua Hyrylässä sijaitsevan lämpökeskuksen säilyttämisestä tai purkamisesta. Asian taustoja ei varmaan tunneta kovin hyvin. Siksi valaisen hieman rakennuksen menneisyyttä ja merkitystä maamme arkkitehtuurin historialle.
Kuuskytluku – nykykielellä kusari – oli Suomessa konstruktivismin aikaa. Se hallitsi arkkitehtuuria ja kuvataidetta. Edu Kairamo – Hyrylän lämpökeskuksen arkkitehti – oli ikäluokkansa loistava tähti, tuolloin reilusti alle 30-vuotias. Järvenpäähän muuttivat taiteilijat Tor Arne, Seppo Kärkkäinen, Outi Ikkala, Pauli Pyykölä sekä Paul ja Anna-Maria Osipow. He olivat kaikki konstruktivisteja tai ainakin suunnalle läheisiä. Hyrylän lämpökeskus on sijainnistaan ja ränsistyneisyydestään huolimatta tuon aikakauden hieno muisto, huutomerkki lajissaan. Sen hävittäminen olisi elollisen olennon muistin tuhoamista.
Minulla on kohtelias kysymys niille tuusulalaisille, jotka aikanaan ovat nuijineet kasarmialueen ortodoksisen kirkon maan tasalle, repineet paloiksi Gustavelundin kartanon, tehneet lukemattomia muita ympäristörikoksia ja ovat nyt tuhoamassa erästä arvokasta rakennustaiteen muistoa myöhemmältä ajalta. Ettekö te opi mitään? Alvar Aaltokin sanoi, että kulttuuri löytyy laivan konehuoneesta eikä salongista. Älkää siis marisko, että Tuusulan taide on sata vuotta vanhaa ja piilee vain Rantatiellä. Te olette muun hävittäneet.
Mutta unohdetaan nyt menneet ja ollaan kavereita. Ottaisitteko siis seuraavan ehdotuksen harkintaanne: uudistetaan Hyrylän lämpökeskus Suomen konstruktivistisen taiteen näyteikkunaksi. Rakennus on taideteos sinänsä. Sitä täydentämään pystytettäisiin pari kolme suurikokoista veistosta ja talo voitaisiin täyttää aikakauden merkittävillä maalauksilla. Niin muodostuisi valtakunnallisesti tärkeä kokonaisuus olympiakasarmien ympäristöön. Jälkimmäisiin sijoitettaisiin Aune Laaksosen kokoelmat. Pankaas funtsaten.
