| Eero Paloheimon kirjoitus on julkaistu Taloussanomissa 08.12.2005 |

Nyala on litteä miljoonan asukkaan kaupunki Darfurin keskellä, Kalma pakolaisleiri siitä 15 km päässä. Ajamme pölyistä ja kuhmuraista tien tapaista kohti Kalmaa. Vastaamme tulee kymmeniä hevosen vetämiä vankkureita menossa Nyalaan. Lavoilla on kaikenlaista tavaraa, mutta enimmäkseen ne ovat täynnä väkeä.

Kalman leiri ilmestyy pölyn keskeltä majojen muodostamana mattona. Se on 10 km2 laajuinen ja siellä asuu virallisesti 100.000 ihmistä. Majat on rakennettu perinteisesti kepeistä ja oljesta, seudun raaka-aineista, mutta niitä kaikkia kattaa lahjaksi saatu valkoinen lujitemuovi. Majojen väliin on pilkuttaen rakennettu 2.000 käymälää. Tekniikkana on kuoppa, tiiliverhous kuoppaan, betonikansi päälle. Betonikannessa on pullomaiseksi muotoiltu reikä. Kun käymälä täyttyy, kansi siirretään seuraavaan ja ylimmäiseksi kerrokseksi kuoppaan lapioidaan hiekkaa.

Leiri kuluttaa 1.5 miljoonaa litraa vettä päivässä. Alueella on yksi paineen synnyttävä vesitorni ja useita säiliöitä, putkisto ja jakelupisteet eri puolilla. Vesi haetaan niistä kanistereilla kuten maaseudun kylissäkin. Se on paikalta pumpattua pohjavettä, puhtaampaa kuin useimmissa muissa paikoissa ja lisäksi ilmaista.

Leiri rasittaa aluetta ympärillään eri tavoin. Polttopuita voi hakea vain pohjoisesta, koska etelässä on suojelualue, idässä vapautusarmeija ja lännessä lentokenttä. Pohjoisella suunnallakin on ongelmansa. Kauempana olevilla vuorilla samoilee bandiitteja. Koska vain naiset hakevat puita, he joutuvat joskus roistojen raiskaamiksi ja se kuohuttaa mieliä leirissä. Leiri on 2 vuoden ikäinen, maasto kynitty yhä kauemmas ja matka polttopuille kestää jo yli kolme tuntia.

Kävelemme koordinaattori Alfredo Zamudion kanssa leirin pääkatua. Sen varrella on kauppoja, joissa myydään tomaatteja, mausteita, pitkiä puukkoja, ihovoiteita, paristoja, radioita, limonadia ja tuhansia muita tavaroita. Siellä on myös pari ravintolaa ja hevosliikenteen pääteasema. Laaja alue on katettu lihakaupaksi. Liha on varastettu edellisenä yönä leirin ympäristössä asuvilta maalaisilta ja paloiteltu aamuksi myyntiin. Maalaiset eivät pidä tästä.

Ilmaisia kouluja on alueella 6 ja niitä käy 15.000 lasta. Heidän ei tarvitse käyttää koulupukua kuten Nyalassa. Kaupungissa koulut ovat pienempiä, mutta opetus samaa ja maksullista. Terveydenhoito, päinvastoin kuin kaupungissa, on ilmaista.

Perusruokaa on jaettu kerran kuussa ja asukasluku on lisääntynyt silloin. Nyalan kaupungin huono-osaisimmat pyrkivät leirille ja hallitus panee hanttiin. Niinpä autoliikenne katkaistiin kaupungin ja leirin välillä. Kaksi yrittäjää vastasi aloittamalla liiketoiminnan hevosten vetämillä vankkureilla. Viranomaiset yrittävät rekisteröidä asukkaita tekemällä yllätysiskuja aamuyöstä laskeakseen väen ja karkottaakseen luvattomia. Vastavetona ihmiset käyvät yöpymässä Nyalassa ja palaavat päivällä.

Leiri on poliittisesti kuuma paikka. Sitä hallitsee henkisesti 650 sheikkiä, sinne väitetään piilotetun 30.000 tuliasetta ja se on lähellä lentokenttää. Se on Etelä-Darfurin suurin leiri. Hallitus haluaisi jo purkaa sen, mutta avustusjärjestöt eivät hätäile. Ilmassa on eri intressien nostamaa jännitettä.

Siitä syystä on ilo nähdä hanke, jossa paikalliset ovat tiiviisti mukana, tulokset ovat konkreettisia ja ne juurrutetaan olevaan rakenteeseen, opetus on hankkeessa merkittävällä sijalla ja tulokset jäävät, vaikka auttajat lähtevät. Nyala on matalasti rakennettu miljoonakaupunki Darfurin keskellä. Sen välittömässä läheisyydessä on Kalma, Etelä-Darfurin suurin pakolaisleiri. Siellä on 100.000 asukasta ja se on poliittinen ruutitynnyri. Leirillä kerrotaan olevan 30.000 asetta. Suomalaisen hankkeen loistoa ei himmennä, että toimitaan hankalissa olosuhteissa. Parhaat onnitteluni.