FinnSight – Forum 2020 – alustus

Arvoisat forumiin osallistujat,

  1. kesäkuuta 1992 esitettiin eduskunnalle lakialoite 22 hallitusmuodon muutokseksi, jonka mukaan jokaisen uuden hallituksen tulisi tuoda eduskunnalle suunnitelma pitkän aikavälin tulevaisuudesta. Esityksen allekirjoitti tuolloin 167 kansanedustajaa, joka lienee ollut uusi Suomen ennätys. Esitys synnytti polveilevan keskustelun, joka päätyi tulevaisuusvaliokunnan vakinaistamiseen 1. maaliskuuta 2000 uuden perustuslain myötä. Valiokunta oli kai ensimmäinen laatuaan maailmassa.

Koska aikani on kortilla, eikä kysymys ole menneisyys- vaan tulevaisuusvaliokunnasta, paneudun seuraavaksi tuleviin tavoitteisiin sekä maailmassa että Suomessa, muutaman vuosikymmenen aikajaksolla. Tämä forum keskittyy Suomen tulevaisuuteen, mutta edes keskipitkän aikavälin muutoksia ei ole mielekästä tarkastella maassamme sitomatta niitä arvioon koko planeettamme tulevaisuudesta.

Tarkastelkaamme asioita ja kehitystä niiden tärkeysjärjestyksessä. Ykkösasia on maailman tavoitteellinen väkiluku. Tämä kysymys sivuutetaan poliittisen korrektiuden vuoksi, vaikka siitä sopiminen olisi ollut välttämätöntä jo vuosikymmeniä. On itsestään selvää, että ihmiskunnan eläminen maapallolla vielä vuosisatoja – jokseenkin harmonisissa oloissa – edellyttää väkiluvun vaiheittaista pudottamista nykyisestä ensin puoleen ja vuosisatojen saatossa sitten neljännekseen. Tämän arvion tekemiseen tarvitaan logiikan ja rehellisyyden lisäksi erästä arvovalintaa.

Maapallon merkittävin arvo on sen monimuotoinen elämä. Se syntyi noin neljä miljardia vuotta sitten ja biosfääri käsittää nykyisin miljoonia satumaisia, ihmeellisiä eliölajeja. Tämän biosfäärin osana syntyi ihminen ja edelleen ihmislajin rakentama teknosfääri. Tarkoitan tällä paitsi rakennettuja alueita, myös viljelyksiä, laidunalueita ja talousmetsiä. Teknosfääri on toiminnaltaan ja rakenteeltaan biosfäärin kömpelö ja alkeellinen kopio ja sen näyttävin osa on iältään vasta kaksisataa vuotta vanha. Jo jokainen hyönteisyksilö on rakenteellisesti analoginen teknosfäärin merkittävimmän saavutuksen – kaupungin – kanssa, mutta tietysti paljon hienorakenteisempi.

Ihmiskunta on planeetan diktaattori. Jos ihmiskunnalla olisi siltä kohtuudella vaadittava viisaus ja hyvyys, ei planeetan tulevaisuudesta olisi huolta. Nykytilanteessa tuo tuntuu utopistiselta haaveelta. Viisaus on korvattu nokkeluudella, lyhytnäköisyydellä, vallanhalulla ja valitettavasti – valehtelulla. Tekniikan harkitsematon kehittäminen, laajojen tulevaisuusnäkymien puute ja loputon valtataistelu johtavat väistämättömään tuhoon.

Ihmiskunnan pitkän aikavälin suuret ongelmat pitää ratkaista nykyistä päättäväisemmin. Arkiongelmiin paneutuneiden poliitikkojen rinnalle tarvitaan korkeatasoinen, itsekkäistä valtapyrkimyksistä vapaa, kansainvälinen ja tehokas ryhmä, joka määrittelee ihmiskunnan ja maapallon keskeiset pitkän tähtäyksen tavoitteet. Sellaisia ovat esimerkiksi maailman harmonisen tilanteen väkiluku ja globaali maankäytön rajaus teknosfääriksi ja biosfääriksi. Näistä peruskysymyksistä pitää sopia pikaisesti kansainvälisellä tasolla.

Olen käyttänyt näin paljon aikaa globaaleihin kysymyksiin, koska Suomen tulevaisuus on sidottu maailman muutoksiin. Edellä esittämäni ratkaisut eivät ole ennusteita vaan toiveita. On kuitenkin todennäköistä, että yksittäinen pieni maa voi vaikuttaa kahdellakin tavalla planeettamme tulevaan kehitykseen, ehdotuksilla, jotka tehdään kansainvälisillä forumeilla ja toisaalta: konkreettisilla esimerkeillä.

Kaksi pitkän tähtäyksen tulevaisuuteen vaikuttavaa tekijää mainitsin ja edellä; maailman väkiluvun muutos ja perustava ratkaisu maankäytölle. Jälkimmäisellä tarkoitan luonnonvaraisiin suojelualueisiin sitoutumista kunkin valtion alueilla. Suomi on toistaiseksi säilynyt Euroopan Unionin väljimmin asuttuna maana. Tämä ei ole pelkkä onnenpotku vaan myös velvoite hyvän esimerkin näyttämiseksi. Vaikka väkilukumme kasvaisi vielä hieman nykyisestä, säilyttäisimme kuitenkin sen väentiheyden, joka pitkällä aikavälillä olisi ihanteellinen koko maailmalle. Meidän velvollisuutemme on näyttää muulle Euroopalle, että arvostamme ja vaalimme tuota väljyyttä, merkittävintä arvoamme.

Maamme voisi siitä syystä varata noin 100.000 km2 suuruisen alueen koskemattomalle luonnolle ja pyrkiä säilyttämään väkilukunsa tulevaisuudessa aina alle 7 miljoonan suuruisena. Tämä edellyttäisi sitovaa suunnitelmaa ja sen esittelyä kansainvälisille yhteisöille. Koskemattoman luonnonsuojelualueen tulisi ulottua Jäämereltä verkkomaisena maamme lävitse aina Ahvenanmaalle saakka. Olisi toivottavaa tietysti, että mahdollisimman moni valtio maailmassa toimisi samoin. Ehkä myös Norja suostuisi suojelemaan esimerkillemme meriyhteyden pohjoisessa.

Kaikissa muissakin suhteissa voisi Suomi luopua kruusailevasta vaatimattomuudesta ja näyttää urhoollisesti tietä muulle maailmalle. Meillä on kaikki mahdollisuudet luoda moderni yhteiskunta, jossa kehittynyt huipputekniikka limittyy seepramaisesti arkisiin ja perinteisiin, luonnonläheisiin arvoihin. Me osaamme vielä soutaa, uida, hiihtää maastossa, sienestää, ajaa polkupyörällä, kokea katiskaa, viljellä lähiruokaa, heitellä löylyä savusaunassa ja pelata pesäpalloa naapureiden kanssa. Vaalikaamme näitä asioita. Ne ovat huippuarvoja teknistyvässä, latistuvassa ja steriilissä maailmassamme.

Tulevaisuusvaliokunta on se instanssi, jonka perustehtävä on paitsi ennakoida, myös luoda tulevaisuuttamme. Siksi rohkenen lopuksi esittää pari ehdotusta sen toiminnalle. Valiokunnalla pitäisi olla samanlainen asema kuin perustuslakivaliokunnalla. Sen ei tulisi takertua pikkujuttuihin eikä päivänpolitiikkaan, vaan tarkkailla eduskunnan lainsäädäntöä ajallisesti ja sisällöllisesti muita valiokuntia laajemmin ja pitkäjänteisemmin. Se voisi myös oma-aloitteisesti puuttua sellaisiin lakiesityksiin, joissa näkisi parantamista pitkän aikavälin näkökulmasta.

Vielä toinenkin ehdotus.

Valiokuntien vakiomenettelyjä on asiantuntijoiden kuuleminen. Tulevaisuudesta ei tehdä havaintoja, eikä tiedossa siksi ole siitä faktoja. Näinollen: varsinaisia alan asiantuntijoita ei myöskään ole. Maassamme on kuitenkin kourallinen kansalaisia, jotka työnsä, asemansa tai kiinnostuksensa vuoksi ovat paneutuneet tulevaisuuden merkittäviin vaihtoehtoihin ja todennäköisiin, odotettaviin tapahtumiin. Tämä liittyy erityisesti tulevaan väestörakenteeseen ja maamme perustavimpaan maankäyttöön. Nämä asiat saattavat olla useille kansanedustajille etäisiä. Siitä syystä sallittakoon minun ehdottaa, että valiokunta kaikkein laajakantoisimmissa ja pitkäjänteisimmissä kysymyksissä käyttäisi hyödykseen tällaisia asioita kauan pohtineita kansalaisia.

Tulevaisuutemme suurimatkin ongelmat ovat meidän kaikkien vastuulla.

Tahdikkuus tappaa

Suomeen tuli kaksi koronavainajaa lisää. Olen päivittäin seurannut ensin tartuntojen vähenemistä ja sitten niiden lisääntymistä, joten kokonaiskuva on minulle selkeä.  Havaittujen tartuttajien lukumäärä kasvoi helmikuun alusta nopeasti ja oli 1679 henkilöä koko maassa 23.4. Sen jälkeen vastatoimet alkoivat tehota, luku pieneni ja oli pudonnut alimmillaan 52 henkilöön 16.7. Nyt se on noussut luvuksi 208 ja nousee ilmeisesti edelleen jonkin aikaa.

On ollut hyödyllistä tietää prosessi Suomessa ja erityisesti Keusoten alueella tuona aikana. Tämä lehti ja HS ovat tiedottaneet lukijoilleen asiasta ansiokkaasti. Nyt on realistisesti todettava, että tiukat pakkotoimet pitää palauttaa. Hallitushan yritti ruotsalaistaa meitä jonkun aikaa ja suositteli vain sopivia käytöstapoja. Luottamuksen osoituksena avattiin matkailijoille portteja ulkomaille, kansalaisille yleisötilaisuuksiin ja yökerhoja niiden tarvitsijoille. Oltiin hyväuskoisia hölmöjä.

Nyt palattiin tiukennuksiin, mutta yhtä asiaa ei vielä opittu. Kansaan vedotaan edelleen ja se on varmasti perusteltua. Kansan olisi kuitenkin helpompi seurata asiantuntijoiden neuvoja, jos sillä olisi tarkkaa tietoa havaituista tartuntaketjuista. On satavarmaa, että asiantuntijat ovat tehneet tilastoja erityyppisistä tartuntaketjuista. Elleivät ole, he eivät ole tehtäviensä tasalla. Oletan edelleen, että he ovat tarjonneet tavallisimpien tartuntaketjujen kuvaukset hallitukselle tiedoksi. Jotainhan täytyy olla rajoitusten perustana.

Näitä – siis tavanomaisimpia tartuntaketjuja – ei kuitenkaan kerrota meille kansalaisille. Halutaan olla tahdikkaita ja hienotunteisia noita tartuttaviin ympäristöihin hakeutuvia, tartunnan saaneita ja tartuntoja levittäviä höpönassuja kohtaan. Heidän mieltään ei sovi pahoittaa.

Tämä tahdikkuus tappaa. En vaadi henkilöiden tai firmojen, edes tarkkojen paikannimien mainitsemista, mutta tieto lukuina tartunnan leviämistavoista pitää selvittää, havainnollistaa ja esittää julkisesti. Ellei tätä tehdä, vaan ainoastaan torutaan kansalaisia kuin vauvoja, olemme aiheellisesti loukkaantuneita.           

Poikien rahankäyttö

Lukiessani tästä arvostamastani sanomalehdestä uutisen Tuusulan kunnan pormestareiden luottokorttien käytöstä, oli ensireaktioni vähättelevä. Asia tuntui värähtelyltä vesilasissa. Kuitenkin asian jatkokäsittely ja kunnioitetun valtuutetun, Anu Åbergin esittämät vastaamattomat kysymykset saivat minut muuttamaan mieleni. Siksi annan ystävällisiä käyttäytymisohjeita herroille pormestareille ja kunnantalon muulle henkilöstölle.

Kysyn teiltä, Artsi ja Mika, mitä v****a te oikein pelkäätte? Jos asiassa on pienintäkin epäselvyyttä, niin alkakaa lyödä latia tiskiin. Niin miehet käyttäytyy. Ja pankaa siihen vähän ylimääräistä tippiä, niin kyllä kaikki v*****lijat vaikenee. Ette kai te ole sellaisia p***aukisia p***iaisia, ettei teiltä tollasta snadia määrää fyffeä löydy takataskusta? Ja tehän ootte – tottakai – yhteisen hyvän asialla, ettekä missään ”haluatko miljonääriksi” – ohjelmassa.       

Sitten ohjeita kunnan valtuustolle, hallitukselle, tarkastuslautakunnalle, valtuuston puheenjohtajalle ja kunnansihteerille.

Te kaikki olette kuntalaisten palvelijoita. Kuntalaiset maksavat palkkanne, palkkionne ja kaikki muut etuisuutenne. Yksikään teistä ei ole velvoitettu mihinkään solidaarisuuteen piirissänne epäiltyjä väärinkäytöksiä kohtaan. Kuntalaisen toivomus on, että tulevissa kuntavaaleissa toteatte tämän ja lähestytte äänestäjiä seuraavalla tunnustuksella: ”olen ehdokas A ja pyrin palvelijaksenne, koska haluan ajaa etuanne ylitse muiden etujen kaikissa tilanteissa”.

Sitten rautalangasta. Edellinen tarkoittaa, että valtuusto ja hallitus valvovat käskyläisiään pormestareita haukan silmin, etteivät nämä lipsahda vääryyksien poluille. Se tarkoittaa myös, että valtuuston puheenjohtaja ja kunnansihteeri asettuvat epäselvissä tilanteissa asioita seuraavan kuntalaisen puolelle, eikä vieressä istuvan – jäävin – kuiskailijan housuihin. Tarkastuslautakunnalta se edellyttää poliisin ehdottomuutta ja puolueettomuutta. Pienikin askel sivuun merkitsee osallisuutta tutkittavaan asiaan.

Ehkäpä kuntamme hienot kuntalaiset osaavat tehdä hyviä valintoja tulevissa vaaleissa?

Iloisia uutisia

Mä suuren ilon ilmoitan. Mä tarkoittaa Keskeisen Uudenmaan Koronan Levinneisyyden Etenemisen Tutkimuskeskusta – lyhennettynä KUKLET.

Monet meistä ovat varmaan seuranneet Helsingin Sanomien tilastosivua, jossa päivittäin kerrotaan lukuja Koronan leviämisestä Suomessa, HUS:ssa ja muissa Suomen sairaanhoitopiireissä. Hyödyllisin noista lienee taulukko, josta näkee viimeisen kahden viikon ajalta havaitut uudet tapaukset. Kiinnostavia ovat myös tilastot, jotka kuvaavat koko maan havaittuja tartuntatapauksia ja luettelo tartunnoista eri puolilla.

Ne eivät kuitenkaan kuvaa tartuntavaaran päivittäistä kehitystä. Ongelmana lienee, että oireettomat, taudille altistuneet voivat tartuttaa tautia tietämättään. Siksi luvut antavat liian myönteisen kuvan tilanteesta, koska testeillä ei ole vielä todettu edellisten osuutta altistuneista. Toinen huomautus on vastakkainen. Se liittyy taudin kestoon ja tartuntavaaraan, joka lienee noin kaksi viikkoa.  

Voimme siis olla kohtalaisen huolettomia niiden osalta, jotka ovat saaneet taudin kaksi viikkoa sitten tai aikaisemmin ja nähdä tartuttajina vain ne jotka ovat saaneet tartunnan sen jälkeen. Tässä näkyvissä taulukoissa on nyt pyritty arvioimaan taudin etenemistä siten, että tämä näkökohta huomataan. Lopputulos ei kerro taudin kaikkia kantajia, vaan vain tiedetyt, tartuttavat tapaukset eri ajankohtina.

Kun näitä vertailee toisiinsa päivittäin, voi seurata taudin leviämistä, sen nopeutta ja kiihtyvyyttä, mutta myös saavutettua huippua ja levinneisyyden hiipumista. Iloinen uutinen on, että tämän mukaan taudin huippu saavutettiin Vappuna, kun tartuttajien määrä oli siihen asti kasvanut ja ainakin tiedettyjen tartuttajien määrä näyttää pienentyvän nyt noin 50 hengellä päivässä.   

Huomattakon, että varottavien henkilöiden määrä on suurempi kuin ”vahvistettujen tapausten” määrä. Todellista leviämistä tai hiipumista voi silti riittävän tarkasti arvioida ”vahvistettujen” muutoksia tarkkailemalla. Samalla metodilla voi ilmeisesti vahtia paitsi HUS:n, myös Järvenpään, Tuusulan, Kellokosken, Keravan ja muun Uusimaan tilanteita ja muutoksia.           

Päivämäärä15.04.16.04.17.04.20.04.21.04.
Vahvistettuja koronavirustapauksia Suomessa kaikkiaan31613237336937833868
Tapaukset HUS:n sairaanhoitopiirissä kaikkiaan19872038213324502526
Tapaukset muualla Suomessa kaikkiaan11741199123613331342

Kolme ylintä riviä on kopioitu HS:n mainittujen päivien tilastosivulta ja alin rivi on laskettu vähentämällä. 

Päivämäärä29.04.30.04.01.0504.05.05.05.
Vahvistettuja koronavirustapauksia Suomessa kaikkiaan47404906499552545327
Tapaukset HUS:n sairaanhoitopiirissä kaikkiaan32433368344036623728
Tapaukset muualla Suomessa kaikkiaan14971538155515921599

Kolme ylintä riviä on kopioitu HS:n mainittujen päivien tilastosivulta ja alin rivi on laskettu vähentämällä. 

Päivämäärä29.04.30.04.01.0504.05.05.05.
Tartuttavia, tiedettyjä tapauksia Suomessa kyseisenä ajankohtana15791669162614711459
Tiedettyjä tapauksia HUS:n sairaanhoitopiirissä tuolloin12561330130712121202
Tiedettyjä tapauksia muualla Suomessa tuolloin323339319259257

Taulukon luvut kuvaavat ajankohtina 29.04. – 04.05. tiedettyjä, tartuttavia tapauksia ja ne on laskettu vähentämällä kaksi viikkoa aikaisemmat luvut myöhäisemmistä.

Päivämäärä30.04.01.05.2.05.-4.05 yht.2.05.-4.05. keskim.05.05.
Tartuttavia, uusia tapauksia Suomessa kyseisenä päivänä+90-43-155-52-12
Uusia tapauksia HUS:n sairaanhoitopiirissä tuolloin+74-23-95-32-10
Uusia tapauksia muualla Suomessa tuolloin+16-20-60-20-2

Taulukon luvut kuvaavat ajankohtina 30.04. – 04.05. tiedettyjä, tartuttavia tapauksia ja ne on laskettu vertailemalla edellisen taulukon tiedettyjen tapausten päivittäisiä muutoksia.

Media ja korona

Huolellinen lukija on varmaan vuosien varrella huomannut, että olen lahjakas antamaan neuvoja suuntaan jos toiseenkin. Tällä palstalla olen aikaisemmin muistanut ystävällisillä ohjeilla mm. Yhdysvaltojen presidenttiä Trumpia ja YK:n pääsihteeri Guterresta. Nyt jakelen neuvoja suomalaisille tiedotusvälineille, hienommin sanottuna medialle.

Pandemia on antanut loistavan massan materiaalia vallan vahtikoiralle. Tuo valtataistelun piilevä osapuoli on käyttänyt tilaisuuden hyväkseen, kantanut kortensa hienosti kekoon ja osoittanut, että sen tärkeä rooli on tietojen jako maailmaa pelastettaessa.

Tutkimuksien perusteella tiedot jaetaan järkytystietoihin, viihdetietoihin ja hyötytietoihin. Järkytystiedoilla saadaan lisää levikkiä. Sellainen tieto on esimerkiksi kuolleiden lukumäärä tänään Yhdysvalloissa. Viihdetiedoilla kevennetään lukijoiden mielialaa. Niinpä uutisoidaan ulkomaiden kiinnostus Suomen kansan rakkaudesta vessapaperiin. Hyötytietoja on vähemmän, ne ovat enimmäkseen tylsiä.

Teen siis ehdotuksen tylsän hyötytiedon lisäämiseksi.

Tavallinen tallustelija on järkytystietojen ja viihdetietojen sekamelskassa alkanut pälyillä epäilevästi jokaista lähimmäistä ruokakaupassa ja väistellä aamulenkillä vaarallisia vastaantulijoita. Nämä varotoimet ovat mitä suurimmalla todennäköisyydellä tarpeettomia, mutta eihän vara venettä kaada.

Kuitenkin olisi kaikille hyödyllistä tietää, kuinka tavallinen on se virukselle altistunut ihminen, joka ei itse huomaa oireita tartunnasta, mutta on silti potentiaalinen tartuttaja. Hän on tietämättään väisteltävin tuttavuus. Tarkkuus tässä ei ole tarpeellinen, mutta likimääräisyyskin riittää. 

Koska tämä tieto on jokaiselle merkityksellisin, toivon median iskevän tähän. Todennäköisyys on nyt jo riittävällä tarkkuudella selvitettävissä kansainvälisen kokemuksen, tilastojen, tietokoneelle tehtävän laskentamallin ja saatujen varmojen tietojen perusteella. Tuo tieto, jaettuna paikkakunnittain, olisi tarpeellisin katujen kulkijalle. Vielä nykyistä tärkeämmäksi tulee tuon todennäköisyyden muutos, kun nykyisiä varokeinoja aletaan purkaa. Tuota muutosta voidaan silloin seurata ja siitä pitäisi kertoa päivittäin.