Suomen tulevaisuutta pohtineet lukuisat työryhmät ovat vuosikausia miettineet, mitä suomalainen elinkeinoelämä tekee sitten, kun paperi ei mene enää hyvällä hinnalla kaupaksi ja maailma on kyllästetty kännyköillä. On etsitty uusia aluevaltauksia, joille löytyisi markkinoita. Ujous ja uskalluksen puute on monesti ollut uusien ideoiden esteenä.

Nyt VTT on ottanut askeleen, jota tuskin tarvitsee katua. Olen vähän jäävi tässä asiassa. Mutta väliäkö hällä, kun tärkeästä asiasta on kysymys? VTT järjesti huhtikuun lopulla ympäristötekniikkaa käsittelevän seminaarin Kiinan Tianjinissa ja sai osakseen ylipursuilevan innostuneen vastaanoton. Ehkä on aihetta selittää tarkemmin, mitä ympäristötekniikka tarkoittaa. Se ei ole viherpiperrystä.

Ympäristötekniikka on kaikki tuotannonalat läpäisevä erilaisten ratkaisujen kirjo, pikemmin perusasenne kuin erilaisten keksintöjen kokonaisuus. Sitä leimaa kaksi tärkeätä pyrkimystä: säästäväisyys ja saasteettomuus. Molemmat luonnehtivat koko tuotantoprosessia, mutta toinen keskittyy tuotannon alkuun, toinen loppuun. Alussa luonnonvaroja - materiaalia ja energiaa - käytetään säästeliäästi, lopussa jätteet kerätään ja ohjataan uudelleen kiertoon. Prosessissa ympäristöön ei päästetä ympäristöä saastuttavia nesteitä tai kaasuja. Eri sektoreilla se johtaa sektorikohtaisiin ratkaisuihin. Tekniikan osuus on merkittävä, koska modernia tekniikkaa ei kavahdeta, vaan se valjastetaan rengiksi.

Materiaalien säästöä syntyy, kun kierrätys ja tavaroiden uudelleenkäyttö on tuotannon ja kulutuksen peruspiirre. Parhaimmillaan ei suunnitella tuotteita, vaan materiaalin kiertoprosesseja. Jokainen tuote suunnitellaan niin, että myös tuotteen hajottaminen ja osien palauttaminen prosessiin otetaan huomion alusta lähtien. Uskotaan aineen häviämättömyyden luonnonlakiin.

Energia tuotetaan saasteettomasti, käyttäen hyväksi tuulta, auringon säteilyä ja maalämpöä. Bioenergian käyttö sallitaan siten, että kasvihuonekaasuja ei lisätä, vaan hiili niellään takaisin kasvattamalla uutta polttoainetta. Toistaiseksi näiden ratkaisujen esteenä on pidetty hintaa, mutta sarjatuotanto pudottaa tulevaisuudessa hintoja ratkaisevasti. Puhtaan energian tarve lisääntyy maailmassa, kun ilma muuttuu kaasusta nesteeksi ja sitten sakeaksi puuroksi.

Liikenne on syytä pohtia kokonaan uudelleen. Öljyä polttava auto on auttamattoman vanhentunut kulkuväline. Aurinkosähköllä toimiva ja automaattisesti navigoitu, horisontaalista hissiä muistuttava kotelo vastaa paremmin nykyajan vaatimuksia. Sillä voivat ajella lapset, vanhukset ja kännikalatkin. Ensimmäisenä tällaiset kulkuvälineet ilmestyvät lentokenttien terminaaleihin, sitten kaupunkien kaduille. Mitä nopeammin tällainen uudistus valtaa alaa, sen parempi.

Kaikki edellä mainitut asiat voidaan yhdistää uudessa tuotteessa, jota on luontevaa nimittää ekokaupungiksi. Jotta sellainen voidaan rakentaa, tarvitaan rohkeita, ennakkoluulottomia päättäjiä. Niitä on maassa, joka pystytti ainoan kuuhun näkyvän rakennelman, toteuttaa kaikille malliksi kelpaavaa väestöpolitiikkaa ja etsii nyt kuumeisesti ratkaisuja ympäristön vakaviin ongelmiin. VTT on valinnut hyvän kohteen. Suomalainen asiantuntemus yhtyy jättimäisen maan mahtaviin resursseihin kuin nenä naamaan.