Ahvenanmaa näyttää Suomelle suuntaa. Sinne perustettiin uusi pieneläinklinikka. Kissat ja koirat pääsevät parempaan terveydenhoitoon. Monet päätyvät painonvartijoihin, koska ylipainoisuus on niiden merkittävin ongelma. Asiasta raportoi Hufvudstadsbladet 13.3. Hyvinvointi leviää Ruotsista Ahvenanmaan välityksellä Suomeen. Mutta Ruotsin sosialidemokratia onkin vahvempi kuin meidän.

Samalla pieni Suomi pinnistää kapeammalla sektorilla. Eduskunnassa julkistettiin 15.3. raportti Tahdo menestyä Suomi. Julkistamisen yhteydessä käytyyn keskusteluun osallistui hyvin harva kansanedustaja. Tämä on ymmärrettävää. Asialla ei ollut sanottavaa merkitystä. Ei puhuttu kenenkään erosta, uuden päättäjän valinnasta, henkilökohtaisesta tekstiviestistä tai rakkaussuhteesta.

Pertti Monton kirjoittama, ”taustapolemiikiksi” otsikoitu raportti on kiihkottomasti luonnehtien loistava. Jopa kansanedustajien kannattaisi tutustua siihen ja unohtaa hetkeksi aiheen vähäpätöisyys. Raportti alkaa lauseella: ”Joku täällä Suomessa mättää”. Jatko on yhtä suorapuheinen. Siinä on häikäilemättä unohdettu kapulakieli ja sievistelevä kohteliaisuus. Ruma sana sanotaan niin kuin se on. Siinä puhutaan ennen muuta maatamme ahdistavasta ilmapiiristä ja – yllätys, yllätys – uskalletaan sanoa, että hyvinvointivaltiossa on jotain vikaakin. Raportissa etsitään vilpittömin mielin tietä umpikujasta, johon olemme itse huomaamattamme kävelleet. Jyrki Kataisen johtama tulevaisuusvaliokunta on tilannut hyvän työn.

Kun maamme nykytilaa ja pitkän tähtäyksen tulevaisuutta pohditaan, nähdään usein ainoana oikeana kehityssuuntana kulku hyvinvointivaltiosta paremminvointivaltioon. Tuossa ajattelussa ei ole merkkejä suuresta lahjakkuudesta.

Maamme ei yksin pysty kääntämään maailman suuntaa paremmaksi. Kansainvälisessä valtavirrassa olisi kuitenkin mahdollista pärjäillä selvästi muita viisaammin ja samalla oikeammin. Tulevaisuuden Suomella on ainakin yksi keino: lisätä osaamistaan ei-aineellisten arvojen tuottajana. Silloin ei tuhlata luonnonvaroja ja ollaan kestävällä pohjalla. Esitän tästä seuraavat esimerkit.

Metsäteollisuutemme pitää lisätä jalostusastettaan. Paperirullien vienti pitää lopettaa ja viedä niiden asemesta meillä Suomessa painettuja kirjoja, lehtiä ja muita lopputuotteita. Paperiin on lisätty ei-aineellinen arvo. Kilohinta on noussut kaksin- tai kolminkertaiseksi.

Jokaisen esineen – jopa perunan - arvosta yhä suurempi osa on ei-aineellista. Ellei osuus sisälly itse esineeseen, se sisältyy sen tuotantokoneisiin tai niitä valmistaviin koneisiin. Tämä näkökohta pitää ottaa tuotesuunnittelun ja koulutuksen keskeiseksi osaksi.

Nanotekniikka on tulossa osaksi ympäristöämme. Me emme sitä näe, koska materiaalia käytetään niin hienotunteisesti. Vaikka se on aineellista, sen käyttämät massat ovat vähäisiä, joten sen luonne on yhtä jalo kuin oikean ei-aineellisen tekniikankin.

Palvelut ovat hyvinvointivaltiomme suuri saavutus. Nämä ovat perusluonteeltaan myös ei-aineellisia. Myyntitykit pitää valjastaa viemään niitä tarvitseviin maihin. En tietysti tarkoita palvelevia ihmisiä, vaan palveluihin liittyvää osaamista.

”Tahdo menestyä Suomi” on kehotus, johon morsio voi vastata. Vastauksesta riippuu, menestyykö vai menehtyykö mimmi.