Kaveri nimeltä Kerava kosii. Pikkuveli oli pyytämättä puhemiehenä. Miten tyttö nyt jalkansa asettelisi?

Tuusula - kaunis ja uhkea tyttö, hyvästä perheestä, rikkaasta talosta. Pellot niin viljavat, maisemat loistokkaat, vauraat talot, vedet kalaisat. Kerava kaupunkilaispoika, rehvakas mutta renttu, velkaantunut tuhlari. Asuu ahtaasti ja himoitsee avarampaa kortteeria. Autoillaan leuhkii ja junillaan. On tornitaloa, rautatieasemaa, nuorisovankilaa ja kävelykatua. Mainettakin on, mutta millaista? Entä kunniaa, onko lain?

*********

Asiassa tehdään alustavaa selvitystä, eikä kysymys olisi noussut edes keskusteluun ilman valtakunnallista, yleistä aloitetta. Kuntaliitoksia ei voi eikä pidä tehdä yleensäkään ilman kaikkien osapuolten suostumusta. Tässä tapauksessa tavoite on arveluttava jo siksi, että Kerava ja Tuusula ovat riittävän suuria yksiköitä itsenäisinäkin.

Kuntien identiteetti on itseisarvo. Järvenpään ja Keravan yhdistymisessä saattaisi olla jotain mieltä, koska molemmat ovat kaupunkeja ja radanvarren taajamia, tiheään asuttuja ja ylpeitä kaupunkilaisuudesta. Ne ovat luonteeltaan samanlaisia ja voisivat hyvin muodostaa Helsingin ja Vantaan umpisuolen kohti pohjoista. Salainen haavekin toteutuisi: ne olisivat osa metropolia.

Tuusula on toista maata. Se on aina pitänyt maaseutumaisuutta arvona ja eräänä tunnusmerkkinään. Tuusulalaisilla on vielä elintilaa 0.6 hehtaaria asukasta kohden. Keskimääräinen keravalainen ja järvenpääläinen ahtautuu 0.1 hehtaarin pläntille. Tämä on merkittävä elämänlaadun ero. Keravalaiset ja järvenpääläiset ovat itse halunneet tätä, aiheuttaneet ahdinkonsa. Onko ahneen loppu housuissa?

Helsingin levittäytyminen kehyskuntiin voisi ja sen pitäisi tapahtua sormimallin mukaan, jolloin liikenne suuntautuisi säteittäisesti kolmeen ilmansuuntaan. Rakentamisen tulisi keskittyä väylien varteen: Länsiväylän, Turuntien, Tampereentien, Lahdentien ja Porvoontien, mutta ennen muuta pääradan reunamille. Rakennettua tärkeämmät ovat sormien välit, joiden tulisi ulottua Keskuspuiston tavoin maaseutumaisina, leveinä ja väljinä ainakin Kehä I:n pintaan. Tuusulan pitää kynsin hampain puolustaa tilaansa ja asemaansa sormien välisessä kategoriassa.

Paha virhe tapahtuu, jos yhdistymistä aletaan ajaa vain hallinnolliseen tehokkuuteen vedoten. Saman edun voi saavuttaa muutenkin. Monia muitakin verukkeita tullaan varmaan esittämään. Suurin muutos halutaan varmasti pimittää ja peittää usvaan. Se liittyy juuri edellä mainittuihin 0.1 hehtaariin ja 0.6 hehtaariin. Kuntien yhdistyessä keravalaisella olisi äkkiä päätösvallassaan 0.35 hehtaaria ja tuusulalaisella samoin. Se tarkoittaisi, että siirrettäisiin päätösvalta noin 100 km2 alueen kaavoituksesta Tuusulalta Keravalle, ilmaiseksi varmaan. Tuusula ei enää määräisi oman alueensa tulevaisuudesta vaan siitä päättäisi myös uusi puoliso. Avioehtoa ei tehdä.

*********

Tuusulan pitää vastata kuten tyttö tanssiinkutsuun Runkomäen Iltamissa: ”te olette liian pieni ja haisette kuin sieni – ei tule kuuloonkaan”.