|
|
Hyvinvointivaltion unelma |
|
| Eero Paloheimon kirjoitus on julkaistu Taloussanomissa 29.10.2005 | ”Valtio, jossa on korkea elintaso ja
hyvin järjestetty sosiaaliturva” on
hyvinvointivaltio (Suomen kielen perussanakirja, 1994). Kukapa sellaista ei
haluaisi puolustaa? Turvallisuus
on hyvinvoinnin avainsana. Se sulkee pois asioita ja sen oheistuotteena on yhtä
ja toista muuta. Pois jäävät vaara ja jännitys. Ne korvataan televisiossa
esitetyillä selviytymisohjelmilla, formulakisoilla ja joka neljäs vuosi
järjestettävillä kunnallisvaaleilla. Pois jäävät oikeat ongelmat, mutta niiden
korvikkeeksi saadaan avioerot, itsemurhat, mielenterveyden hajoaminen ja
huumeet. Pois jää vaivalloisuus, mutta tilalle on tullut ulkoistaminen. Ruokaa
ei tarvitse laittaa eikä purra, koska marketissa myydään valmiiksi pureskeltua
einestä. Lapsia ei tarvitse hoitaa, koska ne hoituvat ammattihoitajan
hanskassa. Vanhuksia siirrellään laitoksissa erityisillä nostureilla, koska
hoitajien selät altistuisivat muuten venähdyksille. Maahanmuuttajat huolehtivat
siivouksesta. Turvallisuuden
kylkiäisiä ovat rajoitukset ja kiellot. Henkilökohtaiset valinnat ovat liian
riskaabeleja. Ravintoloissa ei kohta saa tupakoida, turvavyötä on käytettävä ja
sananvapautta rajoitetaan lakimääräisesti. Jos
hyvinvointivaltio olisi eläin, se olisi rasvamaksaa kasvattava, luonnottomasti
syövä hanhi. Hyvinvointivaltiolla
on vain yksi unelma – ja sekin lattea. Hyvinvointivaltion unelma on olla vielä
hyvinvoivempi valtio. Tähän tarvitaan hienoviilattua lainsäädäntöä ja siihen
päättäjiä ja heidän apuvoimiaan usealla tasolla. Sitä kutsutaan työksi. Sotaa
käyvällä tai oikeiden ongelmien kanssa kamppailevalla maalla on oikeita
unelmia. Sorron alla elävällä kansallakin on unelma. Unelmat ja haasteet ovat
välttämättömiä paitsi ihmiselle, myös maalle. Maassa, jolla on unelma, ei
huumeisiin tai itsemurhiin ehditä paneutua. Hanhi ei
ymmärrä, että sen asiat eivät ole mallillaan. Jos hyvinvointivaltio näkisi
ongelmansa ja huomaisi niihin ratkaisun, kehkeytyisi sille samalla oikea
unelma. Sellaiseen olisi saumaa. Maailma on täynnä ongelmia, joita
hyvinvointivaltiot eivät ratko – vaikka voisivat - vaan lisäävät.
Energiakysymys on ratkaisematta. Läntisten teollisuusmaiden pitäisi tuottaa
energiansa siten, että Kiina, Intia ja kaikki Afrikan valtiot voisivat seurata
samaa mallia. Se sulkee pois esimerkiksi ydinenergian. Monet metallit loppuvat ja asia pitää ratkaista pian.
Itämeri ja Suomenlahti ovat saastuneempia kuin koskaan. Kala loppuu
valtameristä. Maailman ilmasto muuttuu, ilmakehä samenee ja luonnonkatastrofit
pukkaavat päälle. Väestöongelma ei parane sillä, että eurooppalaisia
kannustetaan sikiämään. Jos Kiina
kuluttaisi paperia kuten me, loppuisivat metsät hetkessä. Ja sitä rataa. Me emme korjaa
ongelmia, koska huominen on eilisen ja tämän päivän kaltainen. Muutokset ovat
liian hitaita, etäällä yksilöstä ja
kaikki tuntuu kovin mukavalta aina tässä ja nyt. Ruoka maistuu, maksa kasvaa. Pakkosyötetty
hanhi kuolee lopulta, koska ylisuuri maksa aiheuttaa sille hengitysvaikeuksia.
Siksi hanhi kannattaa teurastaa ennen sen hidasta kuolemaa.
|